Joulutervehdykset

Leojen talvi

Tervehdys pitkästä aikaa,kesälomat lusittu ja koulut alkavat.Aika kuluu kuin siivillä lentäis,roosa-pentue kasvaa vauhdilla ja kaikki kakarat voi paksusti.Roosa-mamma kaunistuu päivä päivältä,on tuo äitiys ihana asia.Haluan ottaa erään asian esille näin kasvattajan näkökulmasta katsottuna,KATEUS,paha peikko ympäristössä,koirien kanssa touhuaminen on jokaisen kansalaisen vapaa valinta,no elämä on kirjava kirja.Pystäri Tuuli täytti 7kk ja valmistautuu ekaan näyttelyyn.Emäntä jännittää kovasti,on nuo pikkukoirat erilaisia,mutta pentu on pentu ja pennun oikut sallitaan.Jatkossa uutisia sitten kuhan kehä kokeiltu.Toivotan kaikille ystäville koirineen ihanan lämmintä syksyä.

Talvi kääntynyt maaliskuulle ja paljon on tapahtunut edelliseen kirjoitukseen mennessä.Kauan odotettu roosa-pentue syntyi ja tänään ovat jo kolmannella viikolla,kasvavat ja kehittyvät kovasti.olen nauttinut kovasti "äitiyslomasta"alku oli tosi raskas 1-2tunnin yöunilla,työstä tääkin homma käy,nyt on jo helpompaa.Roosa on mahtava ,huolehtivainen äiti,hoitaa pennut auliisti yksi kerrallaan.Kaikilla lapsilla on uusi koti ja onnelliset omistajat odottavat innolla lasten kasvua ja kotiin lähtöä.On mielenkiintoista katsoa luontokappaleiden kehitystä viikko toisensa jälkeen.Uusin perheen jäsenemme on 8-viikkoinen suomenpystäri Tuuli,tyttö pitää emännän liikkeessä,nyt eletään koirien ehdoilla,,,,,,,,,

Vuosi vaihtui ja talven selkä alkaa taittua.Mukavat uutiset on aina helpompi kertoa,joteska aloitan näin,,,Ajelin paukkupakkasten aikaan pohjoista kohti,suuntana muhos ja ystäväni tainan osoite auton navigaattorissa,ajankohta muutama päivä jouluaattoon,jännitys korkealla,pääsenkö jouluksi kotiin.Roosan juoksu oli just kohillaan ja alotettiin tositoimet ja tuloksena tyttö on tiine ja pikkuleojen syntymä ois ootettavissa helmikuun lopulla ja luoja ku kaikki menis hyvin,niin paljon tuntuu olevan ongelmiakin leojen lisääntymisessä.Takana n.700 kilometriä pimeätä korpitietä.Ai sitä onnen tunnetta ku pääsin kotipihaan.Haluan kiittää Tainaa ja Heppua kivasta reissusta näin blogini kautta,nyt sitten vaanOOTELLAAN,,,

Joulukuu aluillaan,talven tuntua ilmassa.Roosan ikävä mamma daisyä kohtaan alkaa helpottua,pystykorva milla ollut paljon seurana ja tukena.en olisi uskonut millan ottavan roosan parhaaksi ystäväksi,pystykorva on perusluonteeltaan tosi vahva,määrätietoinen,omat vakaat tavat pitävä,esmerkiksi alkuun ruokakuppi oli pyhä asia,samoin sisällä milla ei laskenu roosaa olohuoneen kynnyksen yli,tarttui isoa koiraa rinnuksista kiinni,mutta nyt tytöt nukkuu samassa paikassa ja syövät melkein samalta kupilta,uskomatonta mutta totta,roosa jopa haukkuu ja vahtii pihapiiriä enempi ku ennen,pystykorvalle on tyypillistä ilmoittaa enempi ulkoelämän äänistä.Kaveruus on silmänpistävää katseltavaa,kuinka koiratkin voivat saada hyvän siteen keskenään.Hyvä näin,roosa kärsi aluksi paljon erosta mammastaan,laihtui ja pudotti karvansa,jota ei ole tapahtunu koskaan,mutta nyt ruoka maistuu ja ootellaan karvankasvua pikku hiljaa,näin täällä.Rauhaisaa joulun odotusta kaikille koira kavereille ympäri suomen maan,,,,,,

Viikko vierähti raskaissa merkeissä,tein pitkään mietityn harkinnan jälkeen päätöksen päästää daisyn kivuista,jotka vaivasivat pitkän aika,eläinlääkärissä käynti 2.11-2012 ratkaisi asian,sateenkaarisilta oli ainoa vaihtoehto,nyt mieleni on helpottunut ja tunnen sisäisen rauhan vallanneen minutkin.Haluan kertoa vielä tapahtuman jonka muistan lopun elämäni.Joka ikinen päivä palattuani työstä ,otan postin ja pysädyn autollani,joka päivä sama kaava,koirat aloitti mielettömän haukunnan,ilosta tietty,mutta edellisenä iltana kun tulin kotia,oli hiirenhiljaista,menin tarhalla ja hämmästetelin tilannetta,koirat katsoivat minua kuin tyhjyyteen,seuraavana aamuna oli daisyn lähtö edessä,vanha sanonta piti taas paikkansa,koira vaistoaa viimeiset hetket.Hautasimme daisyn toisten koirakavereiden luo tutulle pihapiirille.Hyvää matkaa rakas Daisy tyttöni ja kiitos ystäville tuesta,toivottavasti voin kirjoitta seuraavalla kerralla iloisempia uutisia.